Kesäreissu 2012: päivä 12

Mitä ihmettä me urpoillaan?

Toiseksi viimeinen päivä Ruotsissa! Kuinka ihmeessä aika voikaan mennä niin nopeasti? Vietettiin jälleen rauhalllinen aamu Jönköpingissä pakaten, muroja syöden, teetä juoden ja hostin kanssa jutellen, ja yhden aikaan lähdettiin asettumaan liftausasemiin.

Ringa nukkuu huoneessamme, jossa oli luonnollisesti "merinäköala" (eli järvinäköala, mutta se järvi oli niin iso!)

Kävelimme huoltoasemalle, ja hetkisen hämmentyneinä palloiltuamme saimme kyydin Linköpingiin. Kuljimme jatkuvasti nopeudella 90km/h, vaikka vastaan tuli liikennemerkkejä, jotka kertoivat että ”noniin, nyt saisi ajaa 110, ja nyt oikein 120 km/h”. Myös keskustelu vähän takkuili, koska olimme molemmat suhteellisen väsyneitä ja kuskipappa puhui vain harvakseltaan ja ruotsiksi.

Matkanäköala.

Linköpingissä odottelimme kyytiä liikenneympyrän vieressä n. 20 minuuttia, ja lopulta eräät Erik ja Lasse heittivät meidät suoraan Tukholmaan. Vauhti oli tasainen 130km/h, ja kaiuttimista tuli koko matkan ajan mixteipeiltä rock-klassikoita. Ei paljoa juteltu, mutta hyvä musiikki korvasi keskusteluntarpeen. Oli todella kaunis sää ja ihanat maisemat!

Ei voi olla ton niminen paikka...

Yöpymisen suhteen oli vähän epäselvyyksiä, sillä tyyppi jonka luona vietimme matkan ensimmäiset yöt, oli luvannut meille yösijan täksi viimeiseksi yöksi, mutta hänen työkuvioiden vuoksi emme sitten päässeetkään tuttuun paikkaan. Eipä sillä, harmitti ettei nähty supermukavaa tyyppiä uudestaan, ja eilen tuli aika kiire etsiä uusi majoitus. Saimme kuitenkin yösijan meksikolaisen jäbän luota. Olimme hänenkin ensimmäiset vieraat couchsurfauksen kautta. Tämä näyttää olevan matkamme teema, sillä isäntämme ja emäntämme sekä Tukholmassa, Visbyssä, että nyt jälleen Tukholmassa hostasivat ensimmäistä kertaa.

Meillä oli myös tavaroita säilössä Khaledin luona, mutta saimme ne sitten ihan helposti haettua rautatieasemalta. Löysimme myös helposti uuden hostin luokse Kistaan, ja huomasimme kuuden aikaan vihdoin asetuttuamme johonkin kaupunginosaan, että emme tosiaan olleet syöneet aamupalamurojen jälkeen juurikaan mitään. Lämmin voileipä ja juustomunakas helpottivat oloa huomattavasti. Haimme kaupasta muutamat oluet, pesimme pyykkiä ja juttelimme taas myöhään yöhön.

Eteerinen valo, tai ainakin siinä piti olla joku erityinen valoilmiö.

Hostit ovat tietenkin halunneet kuulla meidän musiikkiamme, joten olemme jättäneet  levyjämme heidän kovalevyilleen, ja tässä näkyy musavideokatselua. Kokeile kotona tästä.

Hostimme on ammatiltaan kokki.

Oi betoniponi, miksi olet niin kiva?

Mietimme puistokaljoittelun ja penkkispugeilun eroa. Meillä oli eväänä oluen lisäksi brietä, ja osasimme vielä muodostaa järkeviä lauseita, joten arvelimme olevamme kuivilla vesillä. Ruotsalaiset lenkkeilivät ohi. Aurinko vähän häiki.

Kivaa vielä muutaman päivän olla reissussa, mutta on myös superkiva ajatus se, että koti on jo lähellä. Huomenna siis suuntaamme lautalla Turkuun, josta perjantaina lähdemme keikalle Ahvenanmaalle. Eipä kai tässä muuta, hyvää yötä!

S+R

Translation: Today after a slow morning at maybe 2 pm we were in the correct place for hitch-hiking. We got a ride straight away to Linköping, and there we waited for maybe 20 minutes and two guys drove us straight to Stockholm. We had to arrange a couch surfing host for this night on short notice but everything went really smoothly and now we're hanging out with our host for tonight. We were sad not to see our amazing first Stockholm host any more, but I think we'll meet again some day. :) Doing laundry, eating something and drinking a few beers really helped with feeling tired.

Can't believe our ferry for Finland leaves tomorrow! Next on the itinerary is a Pintandwefall show in Jurmo, Åland.

Kesäreissu 2012: päivä 10

Me ollaan niin vadelmavenepakolaisia. Seuraa sanan ihanaa liikakäyttöä.

Tänään on nimittäin ollut taas voi ei miten ihanaa -päivä ja Sanna on ollut pakahtuneen vihainen maailman ihanimmille maisemille ja taloille. Kaikki menee niin hyvin, kaikki ihmiset ovat niin ihania, liikkuminen on niin helppoa ja koko ajan on niin hyvää seuraa, että maailmakin tuntuu yksinkertaisesti vaan hyvältä paikalta elää. Teoriamme on, että ihmiset ovat sittenkin kivoja, piste.

Aamulla jumittelimme pitkään Ronin luona, söimme hidasta aamiaista ja katsoimme vielä vähän lisää HIMYMiä, ja pääsimme matkaan vasta ehkä yhden maissa. Sitten tietysti menimme väärään suuntaan ratikalla (millä perusteella eri numeroiset samaan paikkaan menevät ratikat lähtevät eri laitureilta?), ja pääsimme Jönköpingiin johtavan tien varteen vasta melko myöhään. Liftasimme tyylikkäästi motarilla, (siellä ei ollut edes jalankulkija kielletty -merkkiä) ja saimme kyydin muutamassa minuutissa kunhan olimme päässeet kelvolliseen pysähtymiseen soveltuvaan paikkaan.

Ringan veli asuu kivassa talossa kivalla alueella.

Maailman parhaat nahkanilkkuribuutsit!

Wuhuu! Jönköping! On aina helpotus kun tienviitassa on oikean kaupungin nimi, eikä tarvitse enää arpoa mistä lähtisi hakemaan kyytiä.

Ensimmäinen auto vei meidän Boråsiin, jonka läpi tulimme jo edellisellä matkalla, ja josta meille kerrottiin, että siellä sataa aina. Ja niin satoi nytkin, mennen ja tullen. Säästyimme kuitenkin jälleen kastumiselta, (onhan tämä Ruotsi, ei täällä käy ikinä ikävästi) ja pääsimme supermukavan ruotsalaistuneen serbialaismiehen kyytiin. Siinä sitten loppumatkan rupattelimme musiikista, kuuntelimme jotain serbialaista hyvän kuuloista vanhaa ska-punk-rockbändiä ja Jönköpingiin päästyämme hän esitteli meille ensin rannan ja vei sitten rautatieasemalle.

Oikeastaan olisimme voineet suoraan jäädä rannalle, sillä sinne suuntasimme seuraavaksi vilvoittelemaan. Koko päivän oli todella painostavan kuuma ilma ja pilvet uhkasivat ukkosta ja sadetta, ja koska satuimme paikalle aurinkoisella hetkellä, totesimme että nyt jos koskaan on päästävä uimaan. Jänköping on Ruotsin toiseksi suurimman järven, eli Vätternsjön rannalla. Ihan kreisiä, että voi olla niin aava järvi, ettei sen vastarannalle näe! Vesi oli järkkykylmää, mutta todella virkistävää. Ringalla meni neljä dippauskertaa, että hän pääsi todella uimaan saakka, mutta lopulta olivat hiuksetkin märät.

Rannan ja kaupungin välissä oli hieman typerästi rautatie, joka piti ylittää hengenvaarallisesti. (Siinä oli siis puomit, liikennevalot ja hälytysäänet junien ohikulkua varten.)

Niin aavaa!

Ja niin kylmää!

Ringa nynnyilee ja tuli lämmittelemään uimisen yrittämisen välissä.

Nämä pilvet ovat seuranneet meitä kaikkialla, mutta eivät juurikaan sataneet meidän päällemme. Tänäänkin kostuimme vain muutaman pisaran verran.

Idiootit Jönköpingissä.

Virkistäytyneinä tapasimme hostimme ja matkasimme bussilla talolle, jossa hän asuu. Tämä on hänen vanhempiensa kämppä, mutta porukat asuvat Sveitsissä, joten tyyppi asuu tässä valtavassa takapihallisessa omakotitalossa yksin. Ja jälleen oli vastassa ihan supermukava, ystävällinen ja vieraanvarainen couchsurffaaja, ja emme vain voi uskoa tuuriamme, että olemme saaneet kaikki hostit noin tunnissa kyselyjen lähettämisestä ja kaikki he ovat olleet näin mahtavia!

Söimme yhdessä ja illaksi lähdimme vielä käppäilemään kaupunkiin. Täältä on parinkymmenen minuutin kävelymatka keskustaan ja reitti vei suorastaan ärsyttävän ihanan asuinalueen läpi. Siellä oli vesiputous. Siellä oli myös vanha vesimyllyalue, jossa on nykyään ihan superepäreiluja kämppiä. Myöhemmin kuulimme että hostimme kavereita asuu siellä, ja vuokrakin on ihan naurettavan halpa.

EI SE VOI OLLA TOLLANEN SE TALO!!!

Napsimme herkullisia herukoita tienvarresta.

Tämä koski päättyi vesiputoukseen, josta ei oikein saanut kuvaa. En tiedä oliko vesi likaista vai oliko siinä jotain maa-ainesta kun se oli tuon väristä (varmaan jälkimmäinen, ei se ainakaan haissut pahalta ja tämä on Ruotsi), mutta pauhu oli ihana, ympäristö oli ihana, portaat vesiputoukselle olivat ihanat, ja näköalat sielä olivat ihania.

Ihana laakso taloineen. Siis joku oikeasti asuu tuolla.

Nämä portaat vievät jonkun oikean ihmisen takapihalta metsään, jossa on vesiputous.

Etana limasi vanaa tiellä.

Vähän kämäinen kännykkäkuva ihana ihana ihana ihanasta talosta (punainen vasemmalla) kun kameran akku kaipasi taas päiväunille. Vesi näyttää tuolta koska se kuohuu oikealta tulevasta vesiputouksesta.

Nämä ovat ilmeisesti jotain opiskelijakämppiä. Eivätkös ne ihan tämmöisiä ole Suomessakin?

Hähää, jotain hölmöä Ruotsissakin on. Etenkin vähän väsyneenä kaikki sanat, jotka tarkoittavat jotain muuta jollain toisella kielellä ovat tosi hauskoja. Kuten skänk. Ja slut. Ja nuuska nimeltä Göteborgs Rapé.

Kävelimme rantaa pitkin auringon laskiessa, joimme teetä kaupungilla ja palasimme viimeisellä bussilla, jonka kuski oli ihana vanha pappa, joka rupesi rupattelemaan meille mikin välityksellä kun jäimme viimeisiksi matkustajiksi ja kyseli, olemmeko kaksosia vai vain sisaruksia. Hän jäi vilkuttelemaan meille vielä kun jäimme pois. Ilmeisesti etenkin ruotsimme on täällä ihmisille jotenkin todella söpöä.

NIIIIIIIIIIN kaunista.

Ja idyllistä. Ihanaa ja idyllistä.

Tee hetki.

Emme keksineet mitään uskottavaa selitystä sille, miksi tienviitassa olivat juuri nämä paikat.

Tämä näkymä on vastassa hostimme kotiovella.

Ihana vähän mummolamainen koti.

Kotosalla joimme lisää teetä ja huomasimme molemmat palaneemme naamasta. Missä välissä se on tapahtunut, kun täällä on ollut jatkuvasti todella pilvistä?

Huomiseksi on luvattu sadetta, vähän enemmän sadetta ja sitten vähän tihkua. Suunnitelmissa on secondhandshoppailua ja tillverkat här -jätskin maistelua.

Tsautsau!

S+R

Translation: Today we left Gothenburg and headed to Jönköping. We got there in two rides with super nice people, and didn't even have to stand in the rain! When we arrived to Jönköping we took a little dip in the second largest lake in Sweden, Vättern. It was extremely refreshing after a long and hot drive. After that the omnious clouds started to gather but there wasn't really any rain here. We met our CS-host for tonight in the centrum and took the bus to his place, he went ahead by bike. (The third host on this trip and we just can't believe that all of them have been extremely hospitable and nice and fun to hang around. And all of them answered to our request in an hour or so.)


The view from his place is incredible. The house overlooks the Vättern and the whole city and it's just so beautiful. After dinner we headed back to town to have an evening walk and tea. There's a waterfall practically next door. The city looks so inviting and nice and we're so happy that we chose to come here. We hope it won't rain too much tomorrow. We are going to take in the city anyway so it would be nice to do that with our socks dry.

Kesäreissu 2012: päivä 7

Oj då, mikä aikainen herätys... Kuudelta piti jo olla kyttäämässä bussia Visbyn satamaan. Ja samantien päästyämme pysäkille bussi jo kaarsi meitä noukkimaan, eli melko optimaalinen ajoitus! Bussimatka, satamakuljetukseen vaihto, lautan odottelu ja lauttamatka menivät sellaisessa puolihorroksessa, ja laivassa (jossa meillä ei tällä kertaa ollu kalliita paikkalippuja) saimme varattua hyvät sohvapaikat joilla torkkuminen oli suht jees.

Väsyneet idiootit laivalla. Penkeissä luki, "kunnioita kanssamatkustajia äläkä makaa penkeillä."

Laiva saapui Oskarshamniin puoli yhdentoista maissa, ja onnistuimme löytämään kaupan ja suunnilleen ehkä Göteborgin suuntaan vievän tien ennen kuin repun paino ja väsymys alkoivat painaa liikaa. Liftaamisen aloittaminen oli vähän epämääräistä, kun kyseessä oli pieni kylä eikä länteen vienyt yhtään selkeää valtatietä. Ensimmäisessä paikassa seisoskelimme parikymmentä minuuttia kunnes ohi kävellyt mies neuvoi meitä köpöttelemään hieman kauemmas tien vartta pitkin parempaan paikkaan.

Ensimmäinen liftipaikka kirvoitti hymyjä.

Autoja meni paljon ohi, ja suurin osa kuskeista hymyili meille, muttei kuitenkaan poiminut mukaansa. Siltä paikalta saimmekin sitten ensimmäisen kyytimme rekan nokassa. Kuski oli matkalla paikkaan, jonka kuulimme olevan ”Österhalm”, ja jota emme todellakaan löytäneet kartalta. Melko pitkän ajan päästä meille selvisi, että paikka olikin todellisuudessa Hässleholm, joka ei ollut varsinaisesti Göteborgiin vievällä tievällä mutta johti hieman suuremmille teille. Päätimme kuitenkin jäädä kyydistä Växsjön kohdilla välttääksemme joutumisen liian etelään.

Reissun ensimmäinen rekkakyyti.

Ringa oli innoissaan rekan kyydissä olemisesta.

Sannakin on innoissaan rekan kyydissä olemisesta.

Täällä on ollut melko kehno sää koko päivän, ja ensimmäisen kyydin jälkeen jouduimme kaivamaan sateenvarjot ja muovipussit suojaamaan itseämme ja tavaroitamme. Sade kuitenkin loppui nopeasti, ja vartin päästä ruotsia erittäin saksalaisittain puhunut nainen poimi meidät ja heitti parikymmentä kilometriä eteenpäin Växjön toiselle puolelle, jossa näimme jo ensimmäiset Göteborgin kyltit. Nainen jätti meidät ilmeisesti vähän kehnoon paikkaan, ja hänellä oli kiire lentokoneeseen, ja seuraava kyyti siirsi meitä vain noin kilometrin verran suoraan Göteborgiin vievälle tielle. Kuulemma liftauspaikkamme oli todella dumt.

Rekkakyydin jälkeen odoteltiin seuraavaa autoa n. 20min

Sadekin loppui vihdoin

Seuraava kuski oli Johannes, joka toi meidät perille saakka. Parituntisen matkan ajan pääsimme taas harjoittamaan svenskausta, ja small talkimme parantuu jatkuvasti! Tyyppi oli hurjan mukava, kuten kaikki ihmiset kenen vieraanvaraisuudesta olemme päässeet täällä nauttimaan, ja matka meni todella mukavasti. Erityisen iloisia olimme siitä, että nökötime rankkakuurojen ajan mukavasti autossa.

Göteborgissa tapasimme Ronin eli Ringan veljen ja hänen kavereitaan ja söimme fish n chipsit kivassa pubissa. Nyt saavuimme tänne Ronin kämpille kivalle alueelle melko lähellä keskustaa, ja seuraavaksi luultavastikin katsomme Hangoverin, sillä emme kumpikaan ole nähneet sitä!

Jihuu perillä Göteborgissa! Eli Göthämissä, niinkuin veljeni sanoo. T.Ringa

Syötiin Fish&Chipsejä.

Aamupala oli ollut jo jokusen tuntia sitten, joten ruoka tuli tarpeeseen.

Oli siis suhteellisen helppo, mutta jokseenkin kuluttava paikasta toiseen siirtyminen. Tuollaisena päivänä ei jotenkin tule syötyä eikä nesteytettyä tarpeeksi, ja Ringa huomasikin kaupassa puoli kymmenen aikaan, ettei aamuisen laivan jälkeen ollut juonut hörpyn hörppyä vettä. Ei ihme, että päässä pyörii ja silmät menevät kokoajan kiinni. Hyvien unien jälkeen on varmasti parempi olo!

Huomiseen!

S+R

Translation: Today we travelled from Visby to Gothenburg via Oskarshamn and Växjö. We started the trip at 6am, and we arrived after 5pm. A trucker, two women and this Johannes guy picked us up and everything went really really smoothly. We spoke a lot of swedish. And also we forgot to eat our lunch and drink water... When we arrived in Gothenburg we ate Fish'n'Chips and it was the best. Now we're at Ringas little brothers place and watching The Hangover. With a good night's sleep tomorrow will be just great.

Kesäreissu 2012: päivä 1

Todiste reissaamisesta

Täällä ollaan! Maailmalla!

Turussa kiinalaisen ravintolan tapetti sanoi BLING

Reissun ensimmäinen päivä on sujunut ihan just niin kun pitikin. Tai siis lähdettiin matkaan melkein kolme tuntia myöhemmin kuin oli tarkoitus, kun ei jaksettu herätä, mutta Munkkivuoreen päästyämme saimme ensimmäisen kyydin Turun väylältä alta 10 minuutin, toinen kyyti Lohjalta Saloon tuli juuri kun olimme päässeet liftausasemiin ja kolmatta kyytiä varroimme ehkä vartin verran Salon ABC:llä mukavasti penkillä istuen. Sää ei tosin ole ollut ihan kesäreissun mukainen, mutta onneksi molempien varustukseen kuuluu sateenvarjo. Kaikki kuskimme olivat supermukavia tavallisia ihmisiä. Se on ihmeellistä miten pelokkaat käsitykset monilla on liftaamisesta; ikään kuin kaikki teillä liikkujat olisivat automaattisesti raiskaajamurhaajia. Toki se meitäkin aina jännittää, että millaisen tyypin kyytiin seuraavaksi nousee, mutta oikeasti todellisin vaara taitaa olla vaivaannuttava hiljaisuus pitkällä matkalla vieraan ihmisen kanssa.

Päivällinen ja iltapala yhden aterian hinnalla!

Turku ei ollut meille kovin suosiollinen, koska sää oli kurja ja kaupat kiinni, mutta söimme mukavassa kiinalaisessa ravintolassa (siinä torin kupeessa, kun lähtee dynamolle päin) ja ainahan ne annokset ovat niin jättimäisiä, että saa samalla rahalla iltapalaakin.

Peukalokyytiekspeditionäärin garderobi ei ole erityisen glamoröösi.

Nyt ollaan jo ulapalla (tai siis jossain Turun saaristossa), ja täällä on käytävillä tuskaisen hidas, mutta ilmainen verkko. Palloilimme Tax Freessä ikuisesti, Sanna osti ehkä täydellisen (ainakin hintansa perusteella sen soisi olevan) huulipunan ja intoilimme luonnolisesti kaikesta ihanasta ja kato miten halvasta. Oikeasti reppuun ei tässä vaiheessa kannata vielä kauheasti kerätä mitään ketutuksen aihetta, on meinaan jo nyt hartiat kipeät roudailusta...

Joku aiempi matkaaja oli ollut oikein vitsikkäällä päällä.

Aamulla ollaankin sitten Tukholmassa. Onneksi aikavyöhykkeet ovat meille suosiollisia ja kello 6.30 saapuminen tarkoittaa sitä, että saa nukkua seitsemään.

Sanna turhautumassa netin hitauteen. Vaan toimiipa silti!

Terkkui molempien puolesta kaikille!

/S+R


Translation: Our journey began almost three hours late, but it didn't matter. And also the weather for our summer trip wasn't that summery...  But, we got to Turku in three rides, and we didn't have to wait more than 25mins in total. We caught the boat easily and everything went as smooth as possible. It's on, we're here, the world is open!