Olen kuvitellut eläväni sellaista hiljaiselämää, ettei siitä paljon blogiin kirjoitella. Kalenterin lähempi tutkiskelu kuitenkin puhuu toisin, sillä olen käynyt töiden ohella
- paljon syömässä (Helsingin lounassushibuffet-vinkit olisi ihan hyvä postaus)
- hirveästi kirppareilla ja vintagekaupoissa (siitä saisi vaikka kuinka monen postauksen verran materiaalia!)
- hyvässä näyttelyssä (no sehän oli Ville Anderssonin I’M A WOUND AND A SWORD, A VICTIM AND AN EXECUTIONER. I AM YOUR MIRROR. Helsinki Contemporaryssä. Aivan mahtavia töitä, vahva ilme ja tunnelma.)
- katsomassa leffaa (Moonrise Kingdom, josta esimerkiksi hjartesmil on tehnyt kattavan kuvapostauksen, oli maailman symppiksin ja hyväntuulisin ja ihanimman näköinen elokuva. Kiitos Wes Anderson, taas.)
- juomassa olutta (esimerkiksi keikoilla tai stand-upia katsoen, olisi ainakin kilometrin mittaisen jutun aihe kaikki kivat paikat)
- ostellut musakamoja sooloprojektiani varten (laitehiplailu kuvineen on aina parasta viihdettä)
yms. Eli syyt paljastuvat omien silmieni edessä: en ole kirjoittanut, koska en ole kirjoittanut. Yritän tässä kaiken lomassa vähän parantaa tapojani, ja ainakin kantaa kameraa mukanani joka paikkaan. Se tuntuu olevan kirjoitusinnolleni kynnyskysymys.
Loppuun laitan vielä vähän kuunneltavaa aktiivisempaa kirjoituskautta odotellessa! Eipä muuta!
The Hearing - Promo 2012
- R
Translation: Finding it hard to find out that the reason I've not been writing is just that I haven't been writing. I thought that none of the things I've done is that interesting or worth mentioning but turns out they could be and in fact are! I'll bear that in mind for the future. Above there is something to listen to while waiting for more inspired writing :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pohdinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pohdinta. Näytä kaikki tekstit
14. lokakuuta 2012
3. syyskuuta 2012
Päivätyön mielekkyydestä - R
Minun on nyt pitänyt jo ainakin kaksi viikkoa hehkuttaa uutta väliaikaista työpaikkaani, ja uutta hienoa väliaikaista elämääni (elo-lokakuut) työssäkäyvänä ihmisenä. Olen ollut kuitenkin työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin niin epäluovalla ja -verbaalisella tuulella, ettei kirjoittamisesta ole tullut mitään. Ajattelin nyt listata olennaiset asiat kuluneelta kuukaudelta.
1. Työn mielekäs sisältö
Olen näiden kolmen kuukauden ajan kouluvalokuvaaja. Joku siis maksaa minulle rahaa siitä, että painan kameran suljinnappia 300-800 kertaa päivässä. Lapset ja nuoret ovat pääsääntöisesti hyviä tyyppejä. Saan hauskuuttaa huonoine vitseineni muksuja. Myös saan paljon kaipaamaani tatsia kuvaamiseen, ja opin hirveästi perusjuttuja studiovalaistuksesta, ajoituksesta yms.
2. Arkirytmi
Olin koko alkuvuoden päätoimisena työnhakijana. Arkirutiinini kerkesivät siinä ajassa mennä päin prinkkalaa, ja unensaanti oli mitä oli. Kun ei ole aktiivinen (paitsi että OLIN!! Mutta en perinteisessä elannonsaantimielessä) valveillaollessa, ei voi olettaa, että illalla väsyttäisi. Nyt olen saanut olla niin ylpeä itsestäni joka aamu, etenkin juuri heräämisen suhteen! Olen parina aamuna onnistunut heräämään 04:45 (sic!) ja ehtimään ajoissa töihin! Aina ei onneksi tarvitse nousta ennen viittä...
3. Työpaikan hyvä henki ja kivat työkaverit
Käytännön asiat rullaavat hyvin, kommunikaatio pelaa, eikä kritiikkiä arastella tai suolleta itseisarvona. Usein pomolta tulevissa yhteisissä viesteissä on sana "tsemppiä!" ja hymiö. Ja jos tulee spontaanisti iloiseksi kun tunnistaa aamuseiskalta työkavereiden autot moottoritiellä kaikkien ajaessa rinnakkain 5sek, niin onhan se nyt hyvä merkki.
4. Haasteet ja niiden selätys (Vitutus on vaan hetkellistä)
Onhan tässäkin hommassa hirveä kiire jatkuvasti, kauhea melu, ja tauot saattavat jäädä väliin, aikataulut venyä ja hermo vähän kiristyä. Mutta toistaiseksi työpäivän loppuminen on joka kerta yllättänyt. Aina aika menee paljon nopeammin kuin luulisin. Ja joka päivä on ollut todella kivoja hetkiä, mahtavia tyyppejä tai olen oivaltanut jotain uutta.
Ei mulla taas varmaan hetkeen sen enempää. Vaan olihan sitä tuossakin.
/R
Translation: I started at a new job this August. Couldn't be happier! Now I'm a school photographer until the end of October. It's hectic and noisy but super fun. I'm learning a heap of useful basic things about studio photography and practicing my shutter pressing skillz. And I get to work with the best guys!
 |
| Eeheheheheee se on pala muovia jossa lukee mun nimi ja "Valokuvaaja"!!! hehehehhehee |
1. Työn mielekäs sisältö
Olen näiden kolmen kuukauden ajan kouluvalokuvaaja. Joku siis maksaa minulle rahaa siitä, että painan kameran suljinnappia 300-800 kertaa päivässä. Lapset ja nuoret ovat pääsääntöisesti hyviä tyyppejä. Saan hauskuuttaa huonoine vitseineni muksuja. Myös saan paljon kaipaamaani tatsia kuvaamiseen, ja opin hirveästi perusjuttuja studiovalaistuksesta, ajoituksesta yms.
2. Arkirytmi
Olin koko alkuvuoden päätoimisena työnhakijana. Arkirutiinini kerkesivät siinä ajassa mennä päin prinkkalaa, ja unensaanti oli mitä oli. Kun ei ole aktiivinen (paitsi että OLIN!! Mutta en perinteisessä elannonsaantimielessä) valveillaollessa, ei voi olettaa, että illalla väsyttäisi. Nyt olen saanut olla niin ylpeä itsestäni joka aamu, etenkin juuri heräämisen suhteen! Olen parina aamuna onnistunut heräämään 04:45 (sic!) ja ehtimään ajoissa töihin! Aina ei onneksi tarvitse nousta ennen viittä...
3. Työpaikan hyvä henki ja kivat työkaverit
Käytännön asiat rullaavat hyvin, kommunikaatio pelaa, eikä kritiikkiä arastella tai suolleta itseisarvona. Usein pomolta tulevissa yhteisissä viesteissä on sana "tsemppiä!" ja hymiö. Ja jos tulee spontaanisti iloiseksi kun tunnistaa aamuseiskalta työkavereiden autot moottoritiellä kaikkien ajaessa rinnakkain 5sek, niin onhan se nyt hyvä merkki.
4. Haasteet ja niiden selätys (Vitutus on vaan hetkellistä)
Onhan tässäkin hommassa hirveä kiire jatkuvasti, kauhea melu, ja tauot saattavat jäädä väliin, aikataulut venyä ja hermo vähän kiristyä. Mutta toistaiseksi työpäivän loppuminen on joka kerta yllättänyt. Aina aika menee paljon nopeammin kuin luulisin. Ja joka päivä on ollut todella kivoja hetkiä, mahtavia tyyppejä tai olen oivaltanut jotain uutta.
 |
| Oli pieni tauko työpäivän keskellä. Kuvan nappasi Tarmo Lehtosalo |
/R
Translation: I started at a new job this August. Couldn't be happier! Now I'm a school photographer until the end of October. It's hectic and noisy but super fun. I'm learning a heap of useful basic things about studio photography and practicing my shutter pressing skillz. And I get to work with the best guys!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)