Tällä kertaa minulla ei edes ole ollut niin kiire ettenkö olisi ehtinyt päivittää blogia, päinvastoin. Olen kärsinyt kaiken elämän lamauttavasta eksistentiaalituskasta. Olin nimittäin ikään-kuin-lomalla vapun jälkeisen viikon. Jätin yhden tentin väliin ja tehdäkseni aikaa musahommille, mutta eihän siitä mitään tullut. Heti, kun ei ollut deadlinea huohottamassa niskaan, nukuin liian myöhään, makoilin sohvalla koko päivän katsoen missaamiani jaksoja seuraamistani sarjoista ja ahdistuin siitä, etten saa yhtään mitään aikaiseksi. Kun tuo monsteriahdistus iskee päälle, niin on aivan varmaa, ettei sitten ainakaan saa yhtään mitään aikaiseksi. Lopulta kävi niin, että rauhallinen ei-ole-pakko-tehdä-yhtään-mitään-olotila muuttui stressaavaksi apua-en-ole-tehnyt-viikkoon-yhtään-mitään-olotilaksi, ja "loman" loputtua olin helpottunut arjen kiireistä ja oppimispäiväkirjoista, tenteistä ja pääsykokeista, jotka seuraavat minua nyt kesäkuun 19. päivään asti. Hurraa deadlinet!
Hurraa myös pyöräily jonka olen viimein tämän kevään osalta aloittanut. En aio ladata aikaa matkakorttiin ennen kuin joskus syksyllä, jolloin minulla on buns of steel ja sikahyvä kunto.
 | |||
| Älä polje siilin päälle! |
/S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti