Kamerani, osa 4 /R

Siirrymme kivoista lelukameroista ihanaan pokkariin. Esittelen poikaystäväni Budapestintuliaisen, Smena Symbolin.

Kuva: Pasi Viitanen

Tämä kamera on melko vaivaton, tosin tarkennus on kunnon aivojumppaa, kun etsimessä ei ole tarkennusapua, ja etäisyys pitää arvioida silmämääräisesti. Etäisyysmittari auttaisi varmistumaan tarkennuksesta, mutta kannettavana olisi taas yksi lisälaite, ja muodostuisi taas yksi lisäkynnys ottaa kuvia ylipäätään. Kompaktius ja keveys ovat ehdotonta plussaa. Vähän turhamaisesti olen myös tykästynyt tähän, koska tässä on hirmuisen kiva musta kotelo. (Viime aikoina mikä tahansa muu väri päälläni, kuin musta tai harmaa on aiheuttanut vain ahdistusta) Kamerassa ei ole sisäänrakennettua salamaa, joten pitää käyttää irtonaista valoa. Lisäsalaman käyttö ei nurinkurisesti tunnu kynnykseltä, vaan on ihan miellyttävää. Paitsi silloin kun yrittää ottaa kuvia hattu päässä ja salama pukkaa sen pois. Pitäisi ehkä yrittää löytää pienempi salamalaite.

Osasin tehdä giffin! Tässä näkee tarkennuksen eron aika selkeästi.

Rullan viimeinen yllätyskuva

Tarkennus on ainakin onnistunut, vaikka malli mulkoileekin.

Rakeinen filmi vai epätarkka kuva? Ehkä molemmat.

Kissat on niin kivoja!

Tämä kamera on helppoutensa vuoksi kulkenut viime aikoina paljon mukana. Eikä vähiten sen kivan pienen mustan kameralaukun vuoksi..

/R

Translation: My Smena Symbol introduced.