16. heinäkuuta 2012

Kesäreissu 2012: Bonuspäivät 14 ja 15!

No ihan hirveästi ei nukuttu. Laiva oli satamassa jo seitsemän aikoihin, ja unta saimme vasta kahden jälkeen. Satamasta keskustaan päästyämme etsimme itsellemme hotelliaamisen, ja saimme aikaa kulumaan hotellissa kolmen ja puolen tunnin verran kivasti siinä. Rautatieasemalle hiivimme sovitusti 11 aikaan, ja ehdimme odottaa aseman edessä ruhtinaalliset 15 sekuntia, kun loppuseurueemme kurvasikin jo paikalle.
Ihanaa syödä!
Tämä ihminen meinaa ihan just nukahtaa istualleen.
Suht tuimaa datausta.
Sama sää rapakon molemmin puolin. Näyttää sateiselta mutta on yllättävän lämmintä ja miellyttävää.
Kaikki seurueesta olivat nukkuneet 3 tuntia edellisenä yönä, mutta kenenkään väsymys ei ollut ärtyisää laatua. Täydellinen maasto kertoa huonoja vitsejä, ja näillä eväillä oli hyvä aloittaa Ahvenanmaanmatka.

Jurmon saarelle mentiin teitä pitkin ensin Kustaviin, lossilla seuraavaan saareen, josta isommalla lautalla seuraavaan saareen, josta pienemmällä lautalla perille. Meinattiin myöhästyä isommasta lautasta, koska juuri edellämme ollut kuorma-auto blokkasi ainoan vapaan paikan lossissa. Siinä sitten odoteltiin ja jännitettiin, että kuinkahan keikan, tsekin, ja valmiiksi maksettujen lippujen käy. 13:30 lähti isompi lautta, ja 13:25 pääsimme viimein taas ajamaan. Satama ei ollut kuin ehkä 5km päässä, mutta se oli tarpeeksi pitkä matka tuntuakseen ikuisuudelta. Jostain syystä isompi lautta kuitenkin odotti satamassa, ja lautassa tulostetussa matkalipussamme luki kellonaika 13:32:58. Eli periaatteessa myöhästyimme, mutta käytäntö oli puolellamme.

Ihanat pojat rannalla.
Miten uskottava pose!
Lossille matkamme vie!
Lautalla.
Kiva kesäsää.
Idiootit merillä.
Jes! Jurmo!
Perille saavuttuamme kaikki meni hirmuisen sujuvasti. Vandrarhemmet oli ihan vieressä, ja festivaalialue vieläkin lähempänä. Ennen tsekkiä satoi vähän vettä ja toisella saarella kuului jyrähtelevän, mutta ukkonen kaikkosi, ja sadekin oli vain pieni kuuro.

Sanna viittilöi että kaikki on helt okej, etenkin kun pääsi hetkeksi lepuuttamaan ennen keikkaa.
Tälläilyä.
Mystisesti bassovahvistin (ei onneksi oma vaan laina) hajosi ennen keikkaa, eikä synastakaan tullut ääntä. Onneksi kaikki äänet saatiin kuitenkin lopulta kuulumaan!
Keikka meni todella hyvin! Ennen keikkaa ainoana toiveena oli, että ihmiset tanssisivat, ja niinhän ne tekivät. Soitimme pari uuttakin kappaletta, ja Ringa tallensi filmikameralleen yleisön "en låt till!" -huudot. Oli ihan mahtavaa soittaa meren rannalla!

Island In the Sun -olutta!
Bäkkärillä oli anatomiatauluja!
Kamera suostui ottamaan illalla yhden kuvan ennen akun päikkäreille menoa.
Keikan jälkeinen skål!
Ja mikä ihana festari! Saarella oli hyvä tunnelma, ihanaa musiikkia ja ainakin näin artistinäkökulmasta toimivat järjestelyt ja mukavat ihmiset töissä. Ensi vuonna voitaisiin mennä Island In The Suniin ihan maksavana festarikävijänäkin.

Illalla sekoiltiin hyvässä hengessä backstagealueella ja saarella. Askarreltiin hamahelmistä kissoja ja merihevosia, juteltiin keskenämme ja muidenkin (voi niitä...) kanssa maailman huonointa (mutta yllättävän sujuvaa, kiitos virvokkeiden) ruotsia, ja yritettiin etsiä ylämaankarjaa tuloksetta neljän aikaan aamuyöllä.

Löydettiin aavetalo ja Aapo kertoi kummitustarinoita.
Niin nättiä oli kun alkoi sarastaa!
Metsäkin oli niin kaunis! Ja niin hyvän tuoksuinen! Ihana kangasmetsä ja mustikan varvut.

Heei! Eihän noi oo lehmiä!
Ei niin. Ne on heppoja. Huudeltiin "Kom hit hästerna!" ja tämä oli reaktio.
Oli ihanaa, ja kaikki olivat vielä väsyneempiä seuraavana päivänä. Checkauduttiin hostellista ulos iltapäivällä, ja hengailtiin saarella viiteen asti. Ostettiin jätskit ja mentiin rannalle viluilemaan tuulessa, istumaan aurinkoisille kallioille, nähtiin punkki ja toivuttiin edellisestä illasta. Roudaus sujui pienistä välimatkoista johtuen kivuttomasti. Kenenkään väsymys ei vieläkään ollut negatiivista sorttia, joten pelattiin kikatellen autossa sana-assosiaatiopeliä, ja arvaa mitä ajattelen -peliä.

Suht täyteen tetristetty auto.
Tasapainoiltiin vaikka miten pitkään tossa siten ettei kumpikaan pääty osunut maahan! Tämä kuva ei ehkä anna tilanteelle oikeutta, mutta kuvan ottamisenkaan jälkeen ei Ringa osunut maahan, vaikka siltä voisi vaikuttaa.
Toki myös keinuttiin. Se oli yllättävän jännää.
Ihanat pojat tankkaamassa ennen matkaan lähtöä.
Ihanat tytöt.
Heippa Jurmo!
Lautalla kelpaa vähän levätä.
Sland Sun!
Taas ollaan kahdessa kulkuvälineessä samaan aikaan. Se on aika jännää jos oikein rupee miettii!
Tietty vessanovessa ilmoitetaan Lasol mainoksella kenelle se on tarkoitettu...
Kahden viikon reissaaminen, kahdet viimeisimmät lyhytuniset yöt, edellisillan keikka- ja muu riehuminen ja ylenpalttinen nauraminen tuntuivat kehon jokaisessa lihaksessa hyvänä uupumisena.

Pysähdyttiin paluumatkalla Turussa Kerttu-ravintolassa syömässä. Muut ottivat erinomaiset burgerit, mutta Ringa tässä haluaisi jakaa kokemuksensa tilaamastaan vuohenjuustosalaatista. Kuvitelkaapa, hyvät ja arvoisat lukijat, mielessänne vuohenjuustokiekko. Sopivasti vähän paistettu ruskeaksi kummaltakin puolelta, täydellinen koostumus ja maku. Sen kera pala melonia, pari palaa päärynää, vähän saksanpähkinöitä (jotka olivat ehkä jollain lailla yrttimarinoituja?) rucolaa ja salaattia, tomaattia ja kurkkua, sekä vadelmavinegretteä. Vadelmavinegretteä. Siis herranjumala, mikä annos. Jos olisin ollut itseaiheutetun heikotukseni kanssa yhtään herkemmässä vaiheessa, olisin varmaan alkanut itkeä, koska salaatti oli niin hyvää. Toki, olosuhteet vaikuttavat aina niin maku-, kuin muihin elämyksiin, mutta en tässä nyt ala koko maailmalle suosittelemaan ensin darran hankkimista, ennenkuin menee syömään hyvää ruokaa.

No juu, oltiin loppujenlopuksi kotona joskus 23 aikaan, ja ei kyllä millään voisi keksiä parempaa tapaa viettää tai lopettaa kesäreissu. Ihmeteltiin koko matkan ajan sitä, miten mutkattomasti ja optimaalisesti kaikki sujui. Miten ihania ihmisiä on olemassa jos vaan uskaltaa luottaa maailmaan. Eikä me mitenkään sinisilmäisiä tai hyväuskoisia olla, teräviä flikkoja! Tällä reissulla luotto ei kostautunut, vaan maksoi itsensä takaisin miljardikertaisesti.

Ei muuta, fiilistelemme hetken kotona olemista ja koitamme tehdä jonkinnäköisen kootun vinkkipostauksen kaikesta, mitä näimme ja koimme ja haluamme jakaa eteenpäin maailmalle.

Idiootit kiittää ja kuittaa!

S+R


Translation: The last days of our summer road trip were spent in Jurmo, Åland as Pintandwefall played at Island In The Sun -festival. We're thinking of going there again next year as actual paying customers because it was such fun! None of our group had slept more than 3,5hrs the night before so we giggled to stupid jokes and stories the whole time. At least Ringas muscles are aching in a good way from the two weeks of traveling, laughing very hard and playing the show with quite a lot of bounce. Pretty sure the others are just as sore. 


The next day after a night of speaking horrible swedish mainly among ourselves, a few beers and walking round the island at 3a.m. we were all even more sleep deprived, but surprisingly no-one was in a bad mood. The giggling continued as we sat in the sun trying to recover from the previous night, and also as we drove home. Couldn't have thought of a more proper way to end our summer adventure. Hope you had fun reading about it, there is a hints and tips -post coming up at some point and then we return to normal procedure. :)

2 kommenttia:

  1. I love that picture of Ringa looking serious in front of her laptop, she looks amazing, and Sanna still has the most marvelous expressions.

    I'm glad the show was a good experience for you. I may have missed mention of it before, but who is filling in for Iiti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Our darling friend Petri was our stand-in drummer. :)

      Poista