Kesäreissu 2012: päivä 2

Ollaan onnellisia miniristeilijöitä!

Tukholma on ihan mahtava kaupunki ja meidän couchsurfaus host on ylitsevuotavan ystävällinen ja vieraanvarainen. Toisin sanoen kaikki menee paremminkin kuin suunnitelmissa!

Ja urpoja bussinodottelijoita...

Laivasta poistuessa jännitys siitä, pääsemmekö miniristeilykorteillamme maihin oli aivan täysin aiheeton, ja olimme Ruotsin maaperällä ennen kuin huomasimmekaan. Ja tietysti täällä paistoi aurinko, ja tietysti aamulla puoli seitsemältä Ruotsissa on paljon lämpimämpää kuin Suomessa toistaiseksi koko kesänä. Tukholma ei pettänyt meitä, ja kaikki oli milteipä täydellistä.

... turisteja sunnuntaisen Tukholman yllä,

ja huvittuneita siitä, että kaikilla pikku portaikoillakin on nimet.

Se täällä tosin on omituista, että esimerkiksi metromatkoja ei voi maksaa kortilla ihmiselle, joka myy kopissa lippuja. Käteisen käyttäminen on paljon Suomea yleisempää. Pääsimme kuitenkin suuremmitta ongelmitta hostimme luo idylliseen ihan uuteen lähiöön Tukholman pohjoisosaan, ja kaikki täällä näyttää niin ruotsalaiselta kuin vain ruotsalaiselta voi näyttää.

En muista, mikä oli kuvauskohteena tämän kuvan kohteena olleessa kuvanottohetkessä.

Monesta ikkunasta roikkui tuollaiset punaiset kangaslipareet, mitähän ne tarkoittavat?

Pitkän rupattelun merkeissä mukavasti kuluneen aamupäivän ja Sannan parin tunnin päiväunien (laivassa nukkuminen ei oikein onnistunut, kun se mokoma tärisi ja vatkasi minkä kerkesi) jälkeen suuntasimme kohti kaupunkia ja Södermalmia. Saimme kartan, sotkimme sen toisen couchsurffaajan antamilla vinkeillä, ravitsimme itseämme sushilla ja suuntasimme kohti hipsterialueita eli Södermalmia ja Sofoa.

Kungliga fotgängare

Haluan, että jokainen orava saa omat pikkuruiset aurinkolasit! T. Ringa-diktaattori

Ja voi Södermalm minkä teit! Enää Sannan unelmana ei olekaan puutalo Kumpulassa, vaan vähän vielä ihanampi ja söpömpi ja idyllisempi puutalo merinäköalalla Södermalmissa. Eikä ihan millä tahansa merinäköalalla, vaan näköalalla koko muun Tukholman kattojan ylle. Ringa on optimisti, ja kuvittelee, että näiden ihan yliepäreilujen talojen olemassaolo tarkoittaa sitä, että meilläkin olisi tässä maailmassa mahdollisuus asua niissä, mutta Sanna olen realisti: ne eivät ole tavallisten ihmisten koteja, vaan satukirjojen täydellisten (ruotsalais-)perheiden asumuksia. Niissä lapset leikkivät hippaa pihoilla letit tuulessa hulmuten, puutarhassa kasvaa tuoreita yrttejä ja äiti paistaa muurinpohjalettuja. Ja aina on kesä, paitsi silloin kun on täydellinen postikorttimaisematalvi, ja lapset laskevat pulkkamäkeä innosta kiljuen. Näissä taloissa ei riidellä, eikä niiden pihassa ole koskaan loskaa.

Sannan kamera ei kestänyt enempää ihanuutta, joten Ringan kännykkäkamera astui hätiin.

...

Mutta on niitä silti superkiva katsella ja ihastella! Etenkin jättimäisen jäätelöannoksen kanssa. Olettekos koskaan edes kuulleet sahramijäätelöstä? No voidaan kertoa, että hyvää oli!

Sannalla sahrami ja pistaasi, kuvan ulkopuolella Ringa syö kookosta ja hasselpähkinää.

Illalla hostimme vei meidät pelaamaan biljardia (tytöt voitti 4-2), ja myöhemmin kreikkalaisen salaatin jälkeen olimmekin ihan sippejä, ja uni tuli kiitettävällä nopeudella.

4-2 ömmömmömööööö!!! (vrt. viime vuoden 6-1 -huudot)

You can't fit a round peg into a square hole but you can fit a beer in all of them!

Tämän päivän jälkeen saatte kuulla varmasti lisää vuodatusta Tukholman ihanuudesta, sillä suuntaamme takaisin Sofoon ja todennäköisesti täytämme reppumme kantokelvottomiksi pikkuputiikkien löydöillä.

Siihen saakka kuulemiin,

S+R

Translation: So far we've had a super time in Stockholm. All our travelling has gone according to plan and our couch surfing host is super nice. There are unfairly nice wooden houses with a seaside view of all the beautiful Stockholm. We're kinda jealous... Today we go hang around town as well. See ya!